Aloin puhua kielimatkasta jo kaksi vuotta sitten ensimmäisen kerran. Silloin se oli vain haave, en ajatellut että joskus pääsisin ihan oikeasti lähtemään. Vanhemmat sanoivat,että katotaan sittenkun oot vanhempi..No, siitä parin vuoden päästä, viime syksynä, postissa tuli uusi EF:n esite ja innostuin uudelleen. Aloin tutkia asiaa ja miettiä mikä kurssimuoto olisi minulle paras ja minne haluaisin lähteä. Vanhemmillani ei ollut mitään kielimatkaa vastaan, päinvastoin. Ainut este oli raha. Saimme kuitenkin sen hoidettua.
Tiedän, että monien vanhemmat eivät oikein ymmärrä tätä kielimatka juttua, raha on esteenä tai jokin muu syy ja siksi eivät halua sinun lähtevän. Siispä aijon kertoa muutamia asioita jolla voisitte saada vanhempienne mielet muuttumaan.
Kerro heille tietoja kielimatkasta ja näytä esitteitä. Vanhempasi voivat olla huolissaan sinun turvallisuudestasi ja epäillä, oppiiko matkalla kieltä oikeasti. Siispä näytä heille esitteitä, blogeja, muiden kokemuksia tai voitte vaikkapa soittaa EF:n toimistolle ja kysyä lisätietoja.
Neuvottele matkan maksusta ja ole valmis kompromissiin. Kielimatkat eivät ole kovinkaan halpoja ja siksi vanhemmat voivat kieltäytyä. Voit ehdottaa matkan olevan vaikka rippi- ,syntymäpäivä-tai joululahjasi. Tee laskelmia kielimatkan kuluista ja ole valmis maksamaan osasi matkasta, näin vakuutat vanhempasi, että olet todella kiinnostunut matkasta ja valmis tekemään töitä sen eteen.
Osoita olevasi luottamuksen arvoinen. On aika varmaa, että jos sinut löydetään kotoa sammuneena viikonlopun jälkeen eivät vanhempasi sinulle kielimatkaa kustanna. Kerran kun toimit tyhmästi niin vanhemmat muistavat sen kun mietitään tälläisia. Osoita siis olevasi luottamuksen arvoinen, vaikka imuroimalla tai tyhjentämällä tiskikoneen pyytämättä. Pienet ystävälliset teot silloin tällöin ja hyvä käytös ovat aina plussaa.
Toivottavasti vinkit auttoivat! Jos herää joitain kysymyksiä, niitä saa esittää kommenteissa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti